Kulkuneuvot

Ensi alkuun kätköille pääsi jalkapelillä, sitten pyöräillen. En vieläkään ole harrastuksessa erityisen ansioitunut, mutta sen verran on tullut löytöjä, että jos mielii kätkölle, täytyy jo lähteä pyöräilymatkaa pidemmälle.

Polkupyöränihän on mallia mummo ja oikein mainio kaupunkikäytössä, mutta ei sillä tule mieleenkään lähteä hinkkaamaan yli kahdenkympin lenkkiä, saati poistua pyörätieltä minnekään poluille. Eittämättömänä etuna voidaan kuitenkin pitää mummomallille tyypillistä tankoon kiinnitettyä ostoskoria, jossa kulkeavat juomapullo, ostokset, geovälineet, kaikenvaratakit ym. tarvikkeet. Kesällä, kun on aikaa, pyöräily on edelleen ihan hyvä valinta. Aina ei vain ole koko päivää aikaa.

Maastopyörän vuokraus voisi tuoda harrastukseen ihan uuden ulottuvuuden. Toistaiseksi olen sitä vain kaihoisasti miettinyt Joensuun seudun trailitarjontaa ihastellessani. Toteutus odottaa huimuuskohtausta ja luultavasti edellyttää jonkinlaista perehdytystä, etten päädy saman tien ortopedin pöydälle.

Bensaa suonissa

Auto on oivallinen väline sekä yksin että seuran kanssa kätköilyyn. Autokyydillä jaksaa kuljetella enemmänkin rojua mukanaan, ilmastointi tai lämmitys helpottaa oloa ja matka taittuu tarvittaessa vauhdilla. Heikkoutena voidaan pitää ilmastovaikutuksia ja jossain määrin myös polkupyörään verrattuna suurehkoja perustamis- ja ylläpitämiskuluja.

Yksin kätköillessä myös auton nopeudesta tulee haitta. Kun gepsi piipittää, täytyy jo olla haukkana kaartamassa tien sivuun, tai ohi meni. Yleensä etenenkin siten, että lasken risteyksiä ja välillä pysähdyn linja-autopysäkille tarkistamaan, missä mennään. Pysäkillehän voi täällä ettäänperillä huoletta pysäköidä myös kätkön noudon ajaksi, kun ei ole pelkoa, että julkinen liikenne sitä tarvitsisi.

Hurjimpina päivinäni olen kokeillut myös moottoripyöräilyn ja kätköilyn yhdistämistä. Ei voi suositella.

Gepsin seuraaminen on yhtä helvettiä, jos sen joutuu joka pysäkillä kaivelemaan ajotakin taskusta tai sivulaukusta – ensin tietysti revitään hanskat kädestä, että gepsi ylipäänsä pysyy otteessa, ja sitten naattien tarkistuksen jälkeen on koetettava sulloa sormet takaisin hikisiin käsineisiin ja varret hihoihin ja sitten onkin jo kohta taas pysähdyttävä ja sama ralli alkaa alusta.

Ajovarusteet taas soveltuvat ja eivät sovellu kätköilyyn. Polvi- ja kyynärsuojia ja hanskoja arvostaa kontatessa ja nahkasaappaita ja -housuja kyisillä kivikoilla liikkuessa. Toisaalta varusteet painavat jokusen kilon, ovat kankeat ja jokseenkin äkkiä myös kiusallisen lämpimät, ja se himskatin kypäräkin pitää viritellä pyörään kiinni ellei halua ohikulkijoiden soittavan valkotakkisia paikalle.

Vesillekin pitäisi päästä

T5-kätköjen noutamisen esteenä on ollut varojen puute: ei ole venettä. Eikä kanoottia eikä kajakkia. Soututaito kyllä on ja kohta myös diplomimelojan pätevyys, kunhan päästään toukokuuhun asti ja vuosikausia suunnittelemani melontakurssille osallistuminen viimein toteutuu.

Vesien valloitus gps-laitteen kanssa on siis vielä kokeilematta. Ounastelen pieniä käynnistysvaikeuksia siinäkin. Olisikohan hyvä idea ostaa jonkinlainen kellukepussi gepsille ja puhelimelle?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s